Vintti kyseli minun vointia kommenttilaatikossa, ihan aikuisten oikeasti.

Aikuisten oikeasti; elämä on nyt oikeissa uomissa. Mietin tässä juuri, että aloitin tämän blogin pidon, koska sisällä jylläsi niin paljon pahaa oloa ja se piti saada kanavoitua johonkin järkevästi. Blogista tuli henkireikä johon kaikki ajatukset ja mietteet sain kanavoitua ja olo helpottui. Vanha työpaikka oli iso pahan olon aiheuttaja ja sen vasta tajusi kun sieltä pääsi pois.

Töissä on edelleenkin kiirettä ja ohjelma on vieläkin ihan susi, mutta sen kanssa pärjää ja olen nykyään osa tiimiä jossa pidetään huolta toinen toisistamme. Paljon naurua ja vitsailua on päivissä. Työkavereille voi mennä sanomaan, jos on paha hetki, jos ei jaksa ja tarvii oman hetken kasata ajatukset.

Elämää työn ulkopuolellakin on. Uusia ystäviä on tullut matkan varrelta. Elämä rullaa tasaisesti eteenpäin. Mitään isoa ja suurta ei ole tapahtunut. Pieniä valonpilkahduksia sieltä täältä aina välillä näyttäytyy. Elämään on tullut paljon iloa ja minun hassutteleva puoleni on noussut takaisin pintaan. Sellainen viikarimainen ote elämään on nyt se yleissävy.