Siis voihan vitalis :D Kun elämä potkii niin se potkii isolla monolla :D Nyt toinen työkaveri on kuin peppuun ammuttu karhu. Minä aiheutan lisää työtä hänelle... puhisee tuolla. (Hän rakastaa paperia ja hänellä on sitä pöydällä kasoittain.) Selitin asian. Olen ilmoittanut hänelle tammikuussa, että muutama juttu erääntyy nyt maaliskuussa, että hän on tietoinen (kun hän tarvitsee sen tiedon). Ja kun sain paperit siitä vein ne hänen pöydälle. Nyt sitten on mennyt sekaisin niiden papereiden kanssa ja kiukuttelee tuolla. Siinä sitten kävin selvittämässä, että näin se nyt oli... Hetken päästä hän oli kuin itse aurinko ja ei mitään...  Puhui nätisti ja muista asioista...

Nyt tämä homma alkaa jo naurattaan... eihän tää nyt näin voi mennä... :D Tänään ei vain ole mun päivä, mutta eteenpäin vain :D