Uuuh olipa pyöräilyilma kotiin. Pala kurkussa paheni ja paheni. Savusumu oli sankkaa ja hengittäminen oli aika ajoin hankalaa. Tuli ihan Egotripin laulu mieleen mutta käänteisessä mielessä; Keuhkot löivät lukkoon. Yritinkin pyöräillä rauhallisesti kotiin ja pääsin kuin pääsinkin, mutta pala kurkussa tuntuu vieläkin. Lisänä oli melko voimakas pyörivä tuuli.

Salaattiaterian jälkeen oli pakko päästä potslojoon soffalle ja unihan siinä tuli. Kuuntelin sujuvasti italiaa Yle Teemalta ja nukahdin. Venäjää kun alettiin pajattaa niin silloin heräsin :) Jännä kuinka sitä muistaa sanoja sieltä täältä... täytyy jatkaa tätä aktivointia :)

Tulisipa sieltä vettä. Auttaisi kummasti tuohon savuun.

Edittiä; Lauantaina meinasi multa päästä poru. Kävin kaupassa ja olin ostoksen maksanut ja laittanut pussini kassin pohjalle. Jotain tarvitsin pussista iltasella ja katson pöydälle; ei ole siinä, katson toisen pöydän, ei ole siinäkään. Kontaan lattialla ja kurkin sohvan alle. Ei löydy. Katson kauppakassin moneen kertaan läpi; ei löydy. Katson tuoleilta... ei löydy. Tuli sellainen paniikinomainen tunne. Itku kurkussa mietin, että ainakin Visa Electron pitää kuolettaa ja mieitin, että mitä kaikkea muuta pussin mukana meni. Olin jo melkein veivaamassa numeroa kun huomasin, että olin nostanut pussini kirjahyllyyn. Sinne mä en sitä ikinä ennen ole laittanut. Varmaan jossain välissä olen sen sinne nostanut (ajatuksissani) ruokatavaroita purkaessa.