Tänään alkoi tuntumaan siltä, että syksy alkaa olla ovella. Pyöräillessä piti olla pitkähihainen paita ja tuulipuvun housut kun pitkän aikaa olen pyöräillyt t-paidalla ja caprihousuilla. Sukatkin laitoin tänään ensimmäisen kerran jalkaan.

Toinen syksyn merkki on telkun ohjelmatarjonta. Vanhat ohjelmat palaavat kesälomilta ja tuuraajat häviävät ohjelmistosta. Tänään esim. ei tullut Anastasiaa; venäläistä saippuasarjaa johon olen koukuttunut parin viikon aikana.

Tänään salille kävellessä mietin, että tämä alkaa oleen viimeisiä hetkiä kun vielä voi capreilla ja t-paidalla tuolla liikkua. Kohta on kaivettava takit ja hanskat säilöstä ja kohta ollaan jälleen talvessa ja nämä kuumat kesäpäivät ovat kaukainen muisto. Mutta toivotaan, että saamme hyvän lämpimän syksyn josta nauttia.

Illat ovat pimentyneet. Hallatar kertoi asettaneen kynttilät jo asemiin. Itse olen miettinyt samaa. Kohta pimeät illat kaipaavat kynttilän valoa ja tunnelmaa. Pieni haikeus; pitää päästää kesä menemään jotta voi tulla uusi kevät ja kesä.

Minun pitää muistaa jaksaa tsempata. Pimeys tahtoo viedä kaikki voimat. Mutta enköhän saa tsempattua itseni, jotta kuntoiluharrastus jatkuu ja antaa hyvää mieltä.

Olen saanut pari uutta lukijaa. Tervetuloa ja kiitos :D

Syksyillan hämärissä näitä miettii Sukulaissielu