Perjantai-ilta menikin bussissa istuessa. Syvennyin kirjan lukemiseen
matkan aikana. Kaupasta olin hakenut vähän namia matkalle - Sweet &
Sour Turkish Peppers... Kitalakea välillä vähän poltteli kun noita
nameja söi. Ostin myös puolen litran Vichy-pullon ja kotiin tuliaiseksi
kahvia.
Kerroin kuskille pysäkin jolla jään pois. Hän oli hieman ihmeissään.
Kerroin tarkan kohdan, jolloin hän muisti missä pysäkki on.
Bussi oli melkein täynnä. Puolen välin paikkeilla alkoi sateleen. Eräs
kaupunki näytti kauniilta, kun mustaa horisonttia vasten piirtyi
kaupungin valot... Melkeinpä kaivoin laukusta kameran ja aattelin
kokeilla kuvaamista, mutta ajattelin kanssamatkustajia ja jätin
kuvaamisen väliin. Suurin osa porukasta oli unessa ja kameran salama
olisi varmaan herättänyt heidät.
Soitttelin matkalta kotiin sillä olimme hieman myöhässä ja tiedän, että
isä on aina joka paikassa ajoissa. Kun soitin n. 30 tunnin matkan
päästä ja kerroin missä ollaan äiti kertoi, että he ovat jo
bussipysäkillä odottamassa.
Kaunis kuutamo valaisi loppumatkan ja teki oman pysäkin bongaamisen
helpoksi. Painoin nappia hyvissä ajoin, jotta kuski muistaisi, että
jään pois.
Äiti oli tehnyt aivan uskomattoman hyviä Lindströmin pihvejä. Nam. Vatsa täynnä oli mukava vaihtaa kuulumiset.
Lauantai meni mökillä. Meillä käynnistyi testilaboratoorio siellä.
Mökin katolle etelän puolelle kasvaa huopakatolle sammalta. Vanhemmat
olivat lukeneet jostain, että ruokasooda auttaa tuohon ongelmaan. Äiti
oli ostanut kaksi isoa purkkia ja isän kanssa kasasimme tikkaat
(sellaiset jatkettavat) ja minä kiipesin katolle sirottelemaan soodat.
Isä oli alhaalla tikasvahtina. Nyt katto on etelän puolelta soodatettu.
Nyt sitten seuraamme mitä tapahtuu.
Isä kertoi, että suihkulähteessä on 3 sammakkoa. Minähän menin
katsomaan ja löysin neljä. Tästä alkoi "Pelastakaa sammakot" operaatio.
Veneestä nappo ja sammakoiden saalistukseen. Kaksi oli aika isoa körmyä
Kaikki neljä oli elossa joten minä yritin saada heidät kiinni suihkulähteestä. Kovia olivat uimaan.
Aloitin isoimmasta ja kiikutin sen rantaan. Eiköhän tämä loikannut
kyydistä, mutta onneksi oikeaan suuntaan tai olisin alkanut kiljumaan.
Yksi sammakko hyppäsi kyydistä melkein heti suihkulähteen läheisyyteen,
mutta isä arveli, että tuskinpa enää altaaseen hyppää, kun kerroin,
että en saa sammakkoa takaisin nappoon.
Kaikkein pienin oli hakala kalastettava, mutta pienen hetken jälkeen pikkusammakko oli napossa.
Tämän kaverin sain kiikutettua aivan rantaveteen tosin hän ei veteen halunnut vaan alkoi kiivetä takaisin pihalle.
Isä seurasi toimitusta kuistilla istuen ja äitikin tuli kyselemään
"Mitä se tyttö touhuaa" kun kameran kanssa heiluin. Isä nauroi, että
ikuistaa siellä sammakoita. Lupasin tulla äidillekin näyttämään, mutta
hänen mielestään riitti tieto, että olen saanut sammakot hengissä pois
hänen suihkulähteestään ja hänen ei tehnyt yhtään mieli nähdä sammakkoa
(tiedän, että äiti olisi kirkunut kuin palosireeni).
Terassin edessä orvokit kukkivat vieläkin vaikka on lokakuu. Nämä on sitkeitä sissejä.
Isää nauratti kun makailin maassa kuvaamassa kukkia.
Paluumatka meni hyvin; kirjan parissa. Mukavaa sunnuntaita.
sunnuntai, 8. lokakuu 2006
Kommentit