Hommat saatiin puikkariin ja ovi kiinni joten oli aika suorittaa täsmäisku keskustaan.
Pitäisköhän laittaa tää siihen mun työpisteen kohdalle (vitsi vitsi)
188929.jpg

Bussi oli taas tupaten täynnä. Bussikuski käytti aika mielenkiintoisia menetelmiä liikenteessä; ilmeisesti se aikataulussa pysyminen oli se tärkein juttu. Välillä kuului kiljuntaa, kun kuski harjoitteli keilaamista ja porukka heittelehti holtittomana. Tarjosin yhdelle tädille paikkaani, mutta hän oli kuulemma jäämässä seuraavalla pysäkillä.

Välillä ihan hirvittää kun bussit suhaa niin rankasti päin punaisia. Toivon vaan, että ketään pieniä ei ole alla kun painetaan menemään kuin viimeistä päivää. Vihreä kun vaihtuu keltaiseen kuski yleensä painaa kaasua eikä jarrua.

Bussista ulospääseminen on taiteenlaji; jahkailemaan ei passaa jäädä tai jyrä tulee takaa. Keskustassa hulinaa ja pulinaa. Reippaasti piti soljua virran mukana. Lapsuudenystävän kanssa puhuimme, että kaupungissa sitä on käveltävä paljon nopeampaa. Kotikotona saat vaikka lopsia.

Minulla oli suunnitelma valmiina. Ensimmäinen stop oli Tiimari; nyt on sitten joulukortti aihiot ostettu. Tiimarissa ei kauaa nokka tuhissut kun olin jo matkalla seuraavaan paikkaan eli Apteekkiin. Bepanthen on nyt ostettu ja ensimmäinen kerros huulille laitettu. Tuntuu heti paremmalta, pehmeämmältä ja tuo "paha" verinen haavakin on heti parempi.

Seuraava kohde oli vielä Anttila. Liima ja paperiveitsi sieltä matkaan ja äkkiä ulos. Pysäkillä katsoin, että porukkaa on lähdössä seuraavaan kyytiin niin paljon, että päätin kävellä. Teki ihan hyvää vetäistä kävelylenksa. Tasoitti kierroksia. Hih hih... siinä kun oinasnainen kilahtaa niin se tapahtuu äkkiä, mutta leppyykiin siinä samassa.

Taisi olla hieman nälkäkin sillä nyt jo naurattaa koko homma.

Huomiselle jäi vielä viikonlopun ruuan suunnittelu. Huomenna pitäis jaksaa siivota... tai siis pitäis... eihän siinä mitään pitämistä kun tekee vaan (hymiö).