Heipä hei kaikki,

Sukulaissielu juuri palaili lomilta. Täytyy kyllä myöntää että aloin olla jo katkeamispisteessä ja tämä tauko tuli enemmän kuin tarpeeseen. Tosin nyt tämä hiljaisuus täällä huutaa ja kovaa. Hieman on haikea olo, kun loma loppui ja arki koittaa jo huomenna.

Monen mutkan ja kommelluksen kautta pääsin kuin pääsinkin matkaan. Bussi oli melkoisen täynnä kun matka alkoi ja matkan varrelle jäi muutamia ihmisiä, mutta uusia tuli aina lisää. Itse keskityin musiikin kuunteluun ja kaulahuivin kutomiseen. Matkan varrelta nousi jäppinen kyytiin joka oli "hieman" maistissa ja kovin juttutuulella. Aina kun hän kääntyi kohti pöllähti ja minäkin olin melkein niistä huuruista juovuksissa. Keskityin musiikkiin ja kutomiseen. Kuulemma hän on joskus kutonut kaulahuivin, on tallessa, mutta sitä ei kellekään näytellä. No matkan varrelta kipusi sotapoika kyytiin joka istuitui hänen viereen ja hän sai juttukaverin ja minä kutomisrauhan.

Kotona oli hauskaa.Aaton aattona pääsin kummipojan perheen luokse. Pääsin halamaan lapset luttuun ja kertomaan kuinka monta kertaa minun ikäväni on maapallon kiertänyt. Lapset olivat lähdössä hakemaan kuusta. Auttelin kummipojan äitiä lahjojen pakentoinnissa. Meillä oli oikein paketointipaja ja aika monta saatiin piiloon ennen kuin kuusen hakijat saapuivat.

Aatto meni perinteiden mukaan eli aamusta lähdimme matkaan ja mummolaan. Mummolla teimme jouluruuan ja kahvin jälkeen kävimme hautausmaalla sytyttämässä kynttilät isoisovanhempien haudalle. Hieman tuli suru kun mummo kysyi lähtiessämme; "Jätättekö te minut tänne?" Mummon dementia on siinä vaiheessa, että hoitajat eivät suosittele, että mummoa otetaan yökylään. Mummo on kuulemma pitkään sekaisin vaikka palaa tuttuun takaisin, joten nyt teemme aina päivän kestäviä vierailuja hänen luokseen.

Joulupukilla oli tarpeellisia lahjoja meille kaikille. Lisää käytiin hakemassa sitten alennusmyynneistä. BodyClock=Sarastevalo on nyt sitten ostettu. Jospas se auttaisi tähän minun kaamosväsymykseen. Tosin myyjä väitti, että kellosta ei lähde mitään ääntä kun lamppu syttyy, mutta kyllä se aikamoisen pamauksen pitää.

Mökillä oli ihanaa. Istuin pitkään tujottelemassa tuleen. Se oli uskomattoman kaunis kun takassa paloi. Sieluun hiipi rauha ja tuumasin, että tähän voisin jäädä pitemmäksi aikaa. Tosin siivous kutsui kotona joten mökkeily jäi lämmittämiseen ja sitten kiireesti hommiin kotiin.

Mutta nyt kohti uusia seikkailuja.