Eilen minulla oli aivan karmea iltapäivä töissä. Vatsa tuntui olevan tulessa koko iltapäivän. En tiedä mistä johtui. Sirkuksessa on ollut pahanmoista vatsatautia ja epäilinkin, että nyt se oli saavuttanut minut. Olin pyörällä liikenteessä, joten kotiin pyöräilin hitaasti mutta varmasti. Päätin, että kaupasta haen isomummon ohjeen mukaan lääkettä; nimittäin mustikkakeittoa. Rehjustin kotiin ja ensin olin potslojossa sohvalla ja kuuntelin itseäni. Vatsa tuntui asettuvan hiljalleen, joten uskallauduin juomaan mukillisen mustikkakeittoa ja syömään pari palaa paahtoleipää. Olo ei huonontunut, joten köllöttelin sohvalla.

Tänä aamuna ajattelin pitää erillaisen aamun. En keitä kahvia lainkaan vaan kohta menen puuron keittoon ja mustikkakeittoa aion laittaa kyytipojaksi. Katsotaan, josko tuolla olisi merkitystä, kahvilla.

Heräänköhän tähän päivään ollenkaan. Se jää nähtäväksi.
Tiistaita.