Onnistuin sunnuntaina söheltään Pepen radion sekaisin joten kuuntelin vanhojen kasettien aarteita. Sieltä löytyikin mukavia kappaleita. Ajan hammas ei ollut pahemmin purenut näihin kappaleisiin. Tämä kun kajahti meinasin laittaa Pepen parkkiin ja alkaa tanssia oikein vihaisesti siinä keskellä tietä.



Tämä irroitti itkun illalla.

Tänään olisi sopinut paremminkin Ismo Alanko Säätiön laulu. Yritän kuitenkin pitää sen positiivisen ajattelun.