Tänään sirkuksessa tuli surullinen olo. Olen näkymätön ihminen. Kaikki muut ihmiset esitellään ja minut ohitetaan. Ei pidetä tarpeeksi tärkeänä, että tarvitsisi esitellä.

Kun on ongelmia silloin muistetaan, että Sukulaissielu on teltassa ja saattaa osata auttaa. Silloin nimeni raikaa.

Onneksi on ihmisiä joille en ole Näkymätön Aliisa. Juuri pidin naurufestivaalit lapsuuden ystävän kanssa. Nauraa rätkätettiin niin, että vatsaan sattui ja vedet valu silmistä. Tiedän myös että olen tärkeä vanhemmille ja kummipojalle ja ystäville.
Kiitos teille kaikille, että olette minun kallio ja turvaverkkoni.