Eilen sitä oli kuin toisen asialla koko päivän. Aamusella iski pieni
paniikki kun kävelin pysäkille, jotta tulihan se ovi kiinni. Minulla ei
ollut mitään mielikuvaa ja hetken verran tuumasin, että käännyn ja käyn
tarkistamassa, mutta olisin myöhästynyt, joten ajattelin luottaa
siihen, että ei se ole ennenkään auki jäänyt. Eikä se illalla sepposen
selällään ollutkaan.
Sirkuksessa on hiljaista - liian hiljaista. Yksi pelle viime viikolla
kun kysyin yhden työasian perään kehui, että häntä ei kiinnosta yhtään.
Katsoin hieman hämmästyneenä. Se asia on vieläkin kesken. Niin moni on
kesken, mutta ei ole minun murheeni tuumaan.
Tiistaita.
tiistai, 12. helmikuu 2008
Kommentit