Pääsiäinen meni akkuja ladatessa. Mummoakin käytiin katsomassa. Äidin kanssa puhuttiin, että onneksi mummo dementiasta huolimatta on kiltti. Joskus hyvin harvoin mummo sanoo ei esimerkiksi tukan leikkaamiselle. Mummo on paljon omissa maailmoissa, mutta päiväruuan jälkeen mummoon tulee eloa enemmän. Ilmeisesti aamulla otettavat lääkkeet sekoittavat ja väsyttävät. Mummon kanssa katseltiin jälleen valokuvia. Ensin oli nimet hieman hukassa, mutta sitten alkoi nimiä putkahtelemaan ja se hymy kun näki tuttuja ihmisiä, hämmennys kun nimi ei tullut mieleen. Mummon kanssa on tärkeää, että silloin vain sanoo "Kyllä sinä kohta muistat." ja mummo jaksaa pinnistää muistiaan ja kaivaa nimen.

Autoilu nosti hieman verenpainetta mennen tullen. En ymmärrä sukeltelijoita. Moottoritiellä on ohituskaista vapaana edestä ja takaa, mutta pitää vain ängetä siihen väliin jotta saa roiskia kurat takana tulevan ikkunalle ja sen jälkeen voikin taas mennä ohituskaistalle ja ohittaa seuraaava, roiskia kurat ikkunaan ja taas palata ohituskaistalle.

Tänään alkaa pyöräilykausi. Eilen kävin huoltoasemalla hakemassa renkaisiin lisää ilmaa. Lupaan yrittää olla kaatuilematta ja pitää katsoa kuinka kauan tätä kestää. Huomiseksi taitaa tulla lumipyry.