Elän nyt laatikoiden keskellä. Pikku hiljaa pakkailen tavaroita joita
en tarvitse juuri nyt. Eilen laatikoihin lähti kirjoja ja muuta
rompetta. Vielä ei ole haikea olo; olo on hyvin rauhallinen ja
seesteinen. Nyt on minun hetkeni. Nyt koitti minun aikani kuten
Egotrippi laulaa.
Viikonloppuna kävin kysäisemässä jos kummipoika pääsisi auttamaan
muutossa. Hän lupautui tulla kantoavuksi. Myös muuttoautoa
selviteltiin. Se on kummipojan isän selvityksessä nyt. Isä ajaa ja
pakkaa tavaraa autossa. Äiti on täällä ylhäällä ja tarkistelee, että
mitään ei unohdu ja kummipojan kanssa kannamme tavarat. Työjako on
selvä.
Itse hilailen tavaroit pikkuhiljaa joten viimeiseen kuormaan jää vain huonekalut.
Lauantaina mittasin verenpaineen. Se on laskenut rajusti. Lauantaina
mittari näytti 117/71 ja pulssi oli 77 ja olin juuri juossut edes
takaisin rappuja. Talvella pahimmillaan alapaine oli 101. Olen sitä
mieltä, että stressi on ollut kaiken tuon korkean paineen takana.
Paljon asioita hoidettavana. Pitää varmasti tehdä lista jotta muistan kaiken.
Maanantaita.
maanantai, 26. toukokuu 2008
Kommentit