Töissä on ollut menossa höpö viikko. Olemme tyttöjen kanssa kikatelleet ja pelleilleet koko viikon. Nykyään minua odotetaan kahvihuoneeseen ja syömään, kun siellä aina nauru soi. Pari päivää sitten pomoni kysyi minulta:

- Sukulaissielu, oletko koskaan ollut teatterissa. Tarkoitan siis, että olisit harrastanut näyttelimistä?
- En. Viimeksi olen näytellyt ala-asteella. Miten niin?
- No kun sinulla on niin ilmeikkäät kasvot ja sinä sopisit niin hyvin harrastamaan näyttelimistä.

Minä purskahdin raikuvaan nauruun josta on tullut tavaramerkkini töissä. Olen kuulemma myös kovaääninen. Ei kuulemma puhelinta tarvisi, mutta tämäkin oli sanottu hyvää tarkoittaen. Ihmiset töissä tietävät, että osaan laskea leikkiä itsestäni.

Eilen kahvihuoneeseen saapuessa minulle sanottiin taas.

- Sieltä hän saapuu ja täysin hiljaa. Me just puhuttiin pahaa susta.
- Ilmankos mun korvia alkoi kuumottaan.
Ja tein tervehdykset kaikille eli heiluttelin kuin käsiäni kuin urheilijat Pekingissä voittaessaan.
- Kato nyt mitä minä sanoin.

Tuo viimeinen kommentti sanottiin uudelle miehelle joka määrättiin minun hoteisiin iltapäiväksi. Hittolaiset olivat menneet vielä sanomaan minulle hänen silmistään, että hän läväyttää niitä välillä teevadin kokoisiksi ympyröiksi ja näyttää aika pelottavalta. Minun oli vaikea pitää pokka. Meinasi alkaa väkisin naurattamaan, kun hän tuli huoneeseeni ja esittelin työtäni ja hän lävytteli silmiään. No onneksi en nauranut... olisi ollut vähän noloa, mutta likellä oli.

Eilen repesin puhelimessa, kun se ihana rekkakuski tuli juuri huoneeseeni, kun olin puhelimessa. Olin vaahdonnut tytöille, että kohta tulee kuski. No eräs työkaveri soitti ja tarvi apua. Näytin kuskille, että tuohon tarvitsisin puumerkit ja hän laittoi ne ja heilutteli minulle. Minä näytin peukkua ylös ja jatkoin puhelua, mutta arvaas oliko keskittyminen ihan 100 prosenttista. No työkaveri kysyy, että mitä laitetaan... ja minä tankkaan puhelimessa, että joo....ootas nyt. No sitten kun kuski on hävinnyt ovesta niin työkaveri tulee tanssimaan ovelle ja laulaa "Go kuski, Go kuski!" Minä rähjähdin nauramaan puhelimessa. Oli pakko sanoa, työkaverille puhelimessa, että toinen tanssii tossa mun ovella ja laulaa (tiedättehän sen tanssi mitä yleensä amerikkalaiset tekee. Kädet tekee ympyrää edessä ja lannetta vispataan.). Hihitin puhelimessa ja sitten oli pakko sanoa, että "Sanos nyt vielä, että mitä tietoa sinä tarvit, minä yritän olla rauhallinen täällä."

Jälkikäteen laitoin viestiä puhelimessa olleelle työkaverille, että sori kun repsahdin puhelimessa nauramaan niin kommentti oli: Ihanaa kuulla, kun joku täällä nauraa.

Eilen minulle sanottiin myös, että ihanaa huomata, että nautin silmin nähden töistäni. Eräs työkaverinin on nyt ollut viikon töissä kesäloman jälkeen ja hänen kommentit on "Mä inhoon tätä. Mä en tykkää." ja on ärrinmurrin ja minä nauraa rätkätän.

Taidan olla isäni tyttö... kamala koiranleuka ja tuolla se on päässyt kukkaansa.


Minä voisin olla ihan hyvin tämä opettaja.