Eilen pyysin, että ranskalainen vääntää mulle rautalankaa. Hän ei osannut. Pyysin, että selittäisi yksinkertaisesti tai ihan kirjoittaisi minulle päivämäärän yhdestä monimutkaisesta taulukosta, mutta ei. Näytin pomolle ja sanoin, että oikein pyytämällä pyysin, että selittäisi, mutta en saanut vastausta. Laitoin kyselyn toisaalle.

Menin ja paljastin isopomon salaisuuden - vahingossa. Arvaa harmittiko... Helkatin ohjelma ja siitä tuleva ylimääräinen sepeäminen... vie aivokapasiteetin ihan miinukselle.

Tapasin myös iso-isopomon. Hän tuumasi: "Aa sinä olet se kuuluisia Sukulaissielu!"
- Ai minä oon jo teilläkin tunnettu?!
- Juu minä oon kuullut sinusta ja kyllä sinä olet meillä tunnettu.

Isoisopomo on ihan toisesta maasta. Missähän asti minut jo tunnetaan?

Voi kun saisi edes viikon verran tehdä rauhassa hommia ilman, että sammuttelet tulipaloja (siltä se nimittäin tuntuu). Väsy alkaa tuntua. Kuu ja työt valvottivat viime yönökin.

Toivottavasti ensi yö on armollinen ja saan nukuttua kunnolla.