Hallatar haastoi runo meemiin. Sukulaissielu on huono itse rustaamaan runoja. Minun runovihkoni ovat kotikotona tallessa, mutta kyllähän niitä runoja muistui mieleen ilman sitä. Tosin kaksi näistä on runoja ja kolme on kappaleita joiden lyriikka on koskettanut minua kovin. Tehtävänä oli kertoa viidestä rakkaasta runosta perustelujen kera.

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilystä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt -

Tämä Saima Harmajan runo kosketti. Muistan että se oli eräässä kahvimainoksessa, jossa sen ensimmäisen kerran kuulin. Kaunis aamu, vene rannalla ja pehmeä naisen ääni lausumassa tämän runon. Niin kaunista, herkkää ja koskettavaa. Se mainos oli nähtävä joka kerta kun tuli televisiosta.

Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon.
Se rikastuttaa häntä, joka sen saa,
muttei tee antajaansakaan köyhemmäksi.
Se kestää vain hetken,
mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti.
Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen,
että pystyisi tulemaan toimeen ilman sitä,
eikä kukaan niin köyhä, ettei se häntä rikastuttaisi.
Hymy luo onnea kotiin,
hyvää tahtoa liike-elämään ja on ystävyyden tunnus.
Se tuo levon väsyneille, iloa lannistuneille,
auringon paisteen murheellisille ja on paras vastamyrkky huoliin.
Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä, lainata tai varastaa,
sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään kuin poisannettuna.
Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen.
Hymyile sitä heille. Sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse,
kuin hän, joka ei itse enää jaksa hymyillä.

Tämä hymyruno on kulkenut matkassani pitkään.  Sain ystävältäni pienen runovihon jossa tämä runo oli ja se on siitä lähtien ollut yksi rakkaimmista.  Tähän on osattu tiivistää hymyn tärkein olemus.

 Pelasta maailma
kaunis on rumaa, sanot
ja minua paleltaa
vaan en lähde mihinkään
kun avaat ikkunan
ja annat tuulen puhaltaa
kadulla ei näy ketään
jolle huutaa kiitos
avaat rintani kuin lyhdyn
sytytät sinne kynttilöitä
liekki on ihmisen elämän muotoinen

ja kuu valkea käy yli kattojen
valaisten meitä
ja kuu valkea käy yli kattojen
rohkaisten meitä
niin, pelasta maailma
tee se jo tänään
tee jotakin mahdotonta

kaunis on rumaa, tiedän
ja helppo on halpaa
vaan en voi uskoa sattumaan
vaikka tuuli kääntää lehtiä
sama tuuli kaikkialla
ennen kuin kaikki särkyy
tämä hämärä muuttuu muistoksi
ennen kuin häviää
Tämä CMX laulu kosketti. Muistan, että oli talvi-ilta ja kotona omassa huoneessa avasin radion ja sieltä tuli tämä. Tuo ensimmäisen säkeistön loppu on jotain niin kaunista. Yrjänän ääni tulvi huoneeseen ja minä kuuntelin mykistyneenä ja taisi siinä silmäkulma kostuakin.

 Arvoitus

Sinä, kuka lienet
Ota tää onneton mies
Sydämeesi, näytä mulle
Kuka oon

Kerro rakkaudesta
Kerro mulle mitä se on
Ja miltä tuntuu
Kun kerran kokea saa sen

Ja miltä tuntuu
Kun kerran
Kohtaa ihmisen
Joka ehdoitta rakastavansa
Sua lupaa ainiaan

Niin minä kerron miltä tuntuu
Kun on yhdentekevää
Minne kadut vie,
Kun etsimäsi tie
Ei johda mihinkään

Sinä, kuka lienet
Takana noiden sinisten
Silmiesi
Olet mulle arvoitus

Mutta kun puhut
Minut valtaa
Outo tunne
Kuin jonnekin
Ehkä kuulun sittenkin

Kerro miltä tuntuu
Kun kohtaa ihmisen
Joka ehdoitta rakastavansa
Sua lupaa ainiaan

Tämän laulun kun kuulin ensimmäistä kertaa levyltä kotona pääsi itku.

Piste

 Kun puhalletaan tulta tähän
sammuvaan hiileen,
se savullansa meitä tukehduttaa.
Ja jos vain muistellaan,
jäädään kiinni ikuisuuteen.
Eikä eletä ollenkaan,
kaikki tämä vähäkin vain tuhotaan,
rohkeempaa on luovuttaa.

Kyllä sinä muistat, kuinka katse viiltelee.
Kyllä sinä tiedät, miten lehdet putoilee.
Kaikki on jo nähty, siksi pisteen nyt teen.
Anna jo olla.
Anna mun olla ja unohtaa.

Kun nyt jutellaan,
voidaan hyvin katsoa silmiin,
on nähty nämä seinät ennenkin.
Mut ei saa koskettaa,
ne aamut meidät imee vain kuiviin.
Ei tästä tule näin valmiimpaa,
ehkä on jo aika irroittaa,
kai saa nyt luovuttaa.

Kyllä sinä muistat, kuinka katse viiltelee.
Kyllä sinä tiedät, miten lehdet putoilee.
Kaikki on jo nähty, siksi pisteen nyt teen.
Anna jo olla.
Anna mun olla ja unohtaa.

Anna jo olla.
Anna mun olla ja unohtaa.

Kyllä minä tiedän, kuinka kehomme kietoutuu.
Kyllä minä muistan, kelle ihosi tuoksuu.
Jos tulevatkin vuodet käsiimme
vain rikkoutuu.
En jaksaisi olla, anna mun olla ja unohtaa...

Stellan Piste kappaleen taisin ensimmäisen kerran kuulla Katri Ylanderin laulamana Idols kilpailussa. Lapsuuden ystävällä oli Stellan levy ja pyysinkin häntä heti laittamaan sen soimaan. Kauniit sanat.

En haasta ketään, mutta jos joku haluaa ottaa tästä meemin; ole hyvä :D

Nyt Josef odottaa, pitää mennä.