Ystäväni kanssa menimme hetkeksi Yeats runohetken jälkeen istumaan St. Stephen's Greeniin. Puisto on uskomattoman kaunis. Istuimme penkillä ja hengitimme Irlantia ja irlantilaisuutta itseemme. Tutkimme hetken aikaa matkaopasta ja päätimme jatkaa matkaa.

Seuraava kohde oli minun toivoma St. Patrick's Catherdral.

765487.jpg

Irlannissa kirkot ymmärtävät rahan päälle ja kirkkoon oli 5 euron sisäänpääsymaksu. Kirkko on uskomattoman kaunis. Kirkossa oli hämärää ja alttarin edessä kirkkokuoro harjoitteli laulujaan. Sieluun hiipi rauha ja lämpö. Kuvat ovat hieman tummia.

765488.jpg

Lattia oli uskomattoman kaunis. Hiljaksemme kävelimme ja tutustuimme kirkkoon. Rukoustyynyistä jäi ottamatta kuva. Jokaisen tuolin alla oli kaunisti kirjailtu tyyny. Ilmeisesti nämä paikat olivat tiettyjen perheiden paikkoja ja tyyny odotti heitä sunnuntaisin kirkkoon. Tyynyn sait tuolin alta kätevästi polviesi alle.

765489.jpg

Lasimaalaukset olivat taidolla tehtyjä ja kauniita.

770362.jpg

Kirkossa oli rauhallista vaikka turisteja olikin paljon liikkeellä.

765490.jpg

Kirkon lahjatavarakaupassa löysin uskomattoman kauniin rukousnauhan. Se on tehty vaaleansinisistä lasihelmistä. Sitä en voinut ohittaa vaan se oli saatava. Samoin toinen rukousnauha, jossa oli smaragdin vihreät helmet. Sininen rukousnauha on nyt eteisessäni toivottamassa minulle turvallista kotiin paluuta. Vihreä odottaa vielä rasiassa omaa paikkaansa. Nauhat tosin meinasivat jäädä kirkkoon, koska 50 euron seteli ei menannut kelvata kassan tytölle. Sanoin, että minulla ei ole pienempää. Hän ehkä huomasi, että rukousnauhat ovat tärkeät minulle, joten suostui ottamaan rahan vastaan.

Päätimme, että käymme katsomassa myös Christ Church Cathedraalin. St. Patrickilta oli pieni kävelymatka kirkolle. Ensin mietimme, että käymme sisällä, mutta kirkkoon oli 5 euron sisäänpääsy, joten tyydyimme tutkimaan kirkkoa ulkoa käsin. Etupihalla oli kaivettu esiin vanha raunio.

765491.jpg

Ja kirkko oli kätevästi yhdistetty naapuriin ylikulkusillalla.

765492.jpg

Kirkkokierrosten jälkeen lähdimme metsästämään ruokapaikkaa. Löysimme ihanan hiljaisen italialaisravintolan ja heillä oli tarjolla Early Bird menu. Eli jos saavuit syömään ennen kiireisintä aikaa sait valita listalta hieman halvemmalla itsellesi aterian.

Hotellille päästyämme raahustimme huoneesemme, mutta avainkortti ei toiminutkaan. Väsyneenä raahauduimme respaan ja selitimme, että ovi ei toimi kortilla. Respa pahoitteli tapahtunutta ja aktivoi avaimet uudelleen. Kävelimme uudelleen huoneen ovelle ja ovi pysyi kiinni. Ei auttanut vaikka avainta vaihtoi. Ovi pysyi kiinni. Hieman kiukkuisena rahjustimme uudelleen respaan. Selitin edellisen päivän vessan rikkoutumisen ja että nykyinen kortti oli ehkä aktivoitu vain yhdeksi päiväksi. Respassa pahoiteltiin, että jouduimme ravaamaan useamman kerran korjauttamassa avaimia. Sanoin että eihän se mitään, jos nyt toimii.

Viimein avain toimi ja pääsimme leipäilemään. Ilta kuluikin katsellessa telkkaria ja ihastelemassa ostamia tavaroitamme. Suurin hupi saatiin dubbaamalla irlantilaisia tv-ohjelmia. Ohjelmissa seikkaili mm. Richard joka oli kyllästynyt hommaansa ja ei ollut kiinnostunut luolan seinistä, joita Richardin ystävä esitteli. Ilta uutisissa toimi naisankkuri joka ei halunnut antaa puheenvuoroa muille.