Täällä sitä keskellä yötä huolimuorin kanssa valvotaan.

Keskiviikkona oli päivä helvetistä. Torstaina opettaja oli kääntänyt takkinsa ja oli ystävällinen... Hän on tuuliviiri. Mistä tuuli puhaltaa vaikuttaa hänen mielialaansa. Epäilen myös, että erään toisen ihmisen työpisteen sijainti ja se, että hän palasi torstaina töihin muutti opettajan kohtelemista minuun.

Perjantaina tuli taas hieman piikkiä siitä kuinka vien hänen koneen ja hän ei mukamas tiedä mitään kun ihmiset kävivät kysymässä. Onneksi sain perjantai-iltapäivänä oman työpisteen ja hieman hajurakoa opettajaan. Ehkä tämä nyt auttaa asiaa.

Syy miksi valvon nyt on se, että muistin aivan yhtäkkiä, että ei helvetti. Muutama asia olisi pitänyt perjantaina hoitaa maanantaita varten. Opettaja ei muistuttanut lainkaan asiasta. Ajatteli varmaan, että pääsepä huutamaan maanantaina taas täydeltä laidalta minulle. Niinpä otin sähköpostin auki... tarkisin netin kautta muutaman asian ja selvisi keskellä yötä sekin, että se asia josta oli huolissaan hoidetaankin jotakin toista kautta. Muistan, että opettaja on jossain sivulauseessa sen maininnut ohimennen, mutta sen keneen minun pitäisi olla yhteydessä; sitäpä ei ole maininnut ja miten asia hoidetaan.

Saattapi olla, että asia hoituu keskiviikkona... sillä muistini sopukoista sellainen tieto pompsahti, että asian kanssa piti vielä odottaa.

En ymmärrä opettajani käytöstä. Mitä hän voittaa nöyryyttämällä ja olemalla ilkeä. Minä ainakin opettajana ( muutaman asian olen opettanut tässä nykyisessä työpaikassa; joko tuurausmielessä tai ihan muuten vain) yritän olla kärsivällinen ja pyydän kommentteja mihin tarvitaan apua ja sitä positiivista palautetta yritän antaa, jotta oppilas tuntee, että ei tämä nyt niin kamalan hankalaa ollut.

Opettajasta olen huomannut, että hän on kova jankkaamaan. Samaan asiaa monta kertaa. Muutamana päivänä hän on sanonut "minä kun olen perusnegatiivinen ihminen." Arvatkaapa oliko lähellä etten sanonut "No niin kyllä olet. Voisit muuttaa hieman asennettasi."

3 viikkoa ja sitten on muutama viikko lomaa. Suunnitelmissa on vaihtaa työtä kesän jälkeen. Tänään näin entisen pomoni joka hänkin siirrettiin uusiin tehtäviin kysyi miten sujuu. Kerroin hänelle, että minua kyykytetään... Kerroin, että keskiviikkona oli pakko käydä toisessa rakennuksessa itkemässä. Hän katseli kyynelsilmin. Antoi ohjeen, että ison pomon juttusille jos tämä jatkuu. Tätä isoa pomoa en kovin hyvin tunne, mutta suunnitelma on nyt se, että kesäloman jälkeen alan työnhaun. Pitäkää siis peukkuja; vaikka lama onkin niin löytyisi uusi paikka jossa pääsisin loistamaan.

Voi kuinka minulla onkaan ikävä vanhoja työtehtäviä. Siinä olin hyvä ja siitä sain hyvää palautetta. Vanhaa ei enää tuskin takaisin saa.

Jospa nyt huolimuori antaisi nukkua.