Eilen ystävälläni oli tutka päällä. Olin juuri kotiutunut kaupungilta kotiin kun puhelin soi. Ystävä soitti; kyseli, että eihän ole kiire ja kyseli kuulumiset. Meidän puhelut... vieläkin naurattaa. Nauraa kikatimme niin, että vatsaan ja poskiin sattui. Kerroinkin, että hänellä oli eilen tutka päällä ja hän on maailman paras ystävä.

Juttelu ystävän kanssa laskee aina verenpaineen normaalille tasolle ja saa mielen hyväksi. Yritän pitää tuon puhelun mielessä tänään. Post-It lappu ruudulla muistuttaa myös kaikesta hyvästä.

Mutta nyt pitää taas rientää tai olen kohta myöhässä.