Eilen ystävälläni oli tutka päällä. Olin juuri kotiutunut kaupungilta
kotiin kun puhelin soi. Ystävä soitti; kyseli, että eihän ole kiire ja
kyseli kuulumiset. Meidän puhelut... vieläkin naurattaa. Nauraa
kikatimme niin, että vatsaan ja poskiin sattui. Kerroinkin, että
hänellä oli eilen tutka päällä ja hän on maailman paras ystävä.
Juttelu ystävän kanssa laskee aina verenpaineen normaalille tasolle ja
saa mielen hyväksi. Yritän pitää tuon puhelun mielessä tänään. Post-It
lappu ruudulla muistuttaa myös kaikesta hyvästä.
Mutta nyt pitää taas rientää tai olen kohta myöhässä.
tiistai, 28. marraskuu 2006
Kommentit