Takaisin arjessa ollaan taas.

Sain luvan lähteä sirkuksesta ajoissa, jotta vältän ruuhkan. Kova tuuli oli kiirastorstaina. Riepotteli Pepeä liikennevaloissa niin, että Pepe heilui. Pääsiäinen kotona meni ihanasti. Oltiin ihan oman poppoon kanssa. Lauantaina äidin kanssa tehtiin ostosreissu, mutta muutoin kotimaisemissa ja rauhassa. Hyvää teki hieman huilata ja rauhoittua. Mökillä tietenkin oli hommia niin kuin aina. Isä olikin pinonut minun laonneen puupinon kulman (oli kuulemma laonnut isälläkin. Kuivavat niin, että pino alkaa pullistella ja sitten ovatkin puut pitkin tannerta), joten vedimme pressun päälle ja minä konttailin solmimassa pressun naruja lavoihin kiinni, jotta ei lähde tuulella lentoon.

Mökin ruusut leikattiin maantasalle. Ovat jo vanhoja ja mukana oli lahonneita oksia, joten teimme radikaalin päätöksen ja katkoimme pensaan maan tasalle. Onneksi isällä on paksuja nahkarukkasia joilla piikkisiä oksia oli helppo käsitellä. Kasasin isälle komean kokon poltettavaksi.

Saunan pesu lankesi minulle. Heiluin juuriharjan kanssa saunassa ja pesuhuoneessa. Isompi pesu kuulemma tehdään kun ilmat lämpeävät. Mukava oli saunoa puhtaassa saunassa.

Eilen aloitin paluumatkan hyvissä ajoin. Ruuhkaa oli välillä, mutta onneksi ilma oli hyvä; aurinkoinen ja kuiva. Purnukkaan päästyä tuli hieman melankolinen olo. Yksinäisyys löi sanomatta nimeään. Karistaakseni melankolian kävin kävelyllä ja se auttoi. Lisäapua hain vielä Ärrältä; namipussi ja Fazerina suklaalevy. Sohvalla potslojossa peiton alla oli mukavaa.

Mutta nyt arki käyntiin. Mukavaa tiistaita... itse olen jotenkin nyt koko ajan maanantaissa, mutta tiistaita.