Ei, en ole jättämässä hyvästejä blogimaailmalle. Tänään jätän hyvästejä YleQ radiokanavalle. Päätin lähteä kameran kanssa puistoon lenkille ja kuvaamaan. Normaalisti en kuuntele musiikkia lenkillä, mutta nyt YleQ soi puhelimen radion kautta. Kaunista musiikkia. Puisto antoi voimiaan. Minun pitää muistaa tuo puisto kun seuraavan kerran tuntuu "pahalta".
Puistoon on jonkin verran matkaa, mutta päätin, että menen ja nautin ja kerään luonnosta voimaa.
Matkalla puistoon, napit korvassa huomasin taas kerran kuinka tärkeä aisti tuo kuulo on. Monet pyöräilijät säikyttivät minut suhahtaessa ohi. Risteyksissä tarkistin useamman kerran, että valot ovat varmasti vihreät minulle.
Näin monia hauskoja mainoksia, jotka oli pakko kerätä talteen.
Puistoon päästyä kävelytahtini hieman hiljeni ja kuuntelin Popstudio-ohjelmaa. Kaunista musiikkia.
kantautui korviini. Metsän viileä syli sulki minut sisäänsä. Viileä tuuli hyväili poskiani ja aurinko vilkkui oksien takaa. Tunsin kuinka metsä antoi voimia minulle. Vieno havumetsän tuoksu kantautui nenääni. Välillä viileässä tuulessa tuntui kosteus, aivan kuin pieniä suukkoja olisi satanut poskilleni. Korviini kantautui eteerinen Billie Holidayn laulu ja avasi solmuja sisälläni. Pidättelin itkuani metsän siimeksessä. Jos joku olisi sattunut kysymään "Itketkö?" olisi vastaukseni ollut; "Ei se on tämä tuuli joka saa silmäni vuotamaan."
Kaksi tuntia kävelin metsän keskellä voimia keräten ja lopulta palaten kaupungin sykkeeseen mieli seesteisenä. Hyvä reissu ja kuviakin tuli otettua.
Kaunista sunnuntaita.
Kommentit