Piti ihan toisesta asiasta kirjoittaman jo eilen, mutta Vuodatusta päivitettiin ja en päässytkään kirjoittamaan. Nyt piti hetken aikaa katsella ja etsiä mistä pääsee kirjoittamaan. Onpa ulkonäkö muuttunut paljon. Nappuloitakin tullut lisää mm. hymiöitä. No eiköhän se tästä kun taas löytää kaiken tarvittavan. Oli taas tuo "omakuva" hävinnyt sivulta. Osaankohan enää laittaa sitä tähän. Pitää kokeilla ja katsoa.

Vuoden vaihteessa tein henkistä inventaariota. Mieleeni palautui erään ystäväni sanat. Juttelin hänen kanssaan Sirkuksesta ja kuinka se on syönyt kaiken motivaation ja masennus ja työuupumus on nurkan takana. Ystäväni sanoi minulle "Olethan varovainen, työpaikan muutos saattaa siltikin tuoda masennuksen." Nyt kun olen miettinyt hänen sanojaan niin ehkäpä tuo oli totta. Uusi työpaikka on ihana, työkaverit aivan mahtavaa porukkaa, mutta iltaisin olen ollut kuin märkä rätti. Rahkeissa ei vain riitä virta iltaisin. Tosin minulla on aina nämä talvet vaikeita. Pimeä aika syö energian. Näin tammikuussa helpottaa ajatus, että valoisampaa aikaa kohden ollaan menossa.  Yritän tässä siis piristyä. Ehkäpä kirjoittaminenkin alkaa taas maistua. Näin loppuvuodesta huomasin, että olen unohtanut monen ystävän merkkipäivätkin.

Sitten muuta: Työn alla on villasukat lapsuuden ystävälle. Hänellä on kohta syntymäpäivät. En oikein keksinyt mitään hyvää lahjaa hänelle joten päätin kutoa sukat. Toinen sukka on jo valmis ja toinen kohta kärkikavennuksissa. Pitää ahkeroida jotta saan valmiiksi ja postiin ennen kuin on liian myöhässä tuo.

Joulukuun alussa ostin itselleni Wii Fit pelin. Muutaman kerran olen tanssahdellut laudan päällä ja hulaa pyöritellyt. Pitää ottaa ohjelmaan enemmän tuotakin. Loppuvuodesta liikunnan määrä on vähentynyt. Ehkäpä tämä tästä... Ostin myös uudet sauvakävelysauvat ja niitä on jo kokeilut muutamaan otteeseen. Tekee hyvää tuonne hartioihin, kun reippaasti käsiään liikuttelee.

Töissä on ollut nyt joulun aikana rauhallista ja pystyinkin olemaan vapaapäivillä. Vielä olisi muutama jäljellä. Työkaveri patistaa pitämään pois.

Varasin ajan verikokeeseen. Inhoan neuloja joten sitäkin tuli pitkitettyä. Työterveyshoitaja halusi, että käyn verinäytteen antamassa. Toivottavasti kaikki on kunnossa. Eiköhän. Uuh... se neula jo kammottaa, mutta pitää katsella muualle kun ottavat. Muuten saatan pyörtyä.

Kiittelen jo tässä edelliseen kirjoitukseen tulleista kommenteista... toivottavasti pääsen jossain vastaamaan niihin... pitää lähteä etsimään että missä.