Kiitokset kaikille kommenteista ja myötäolosta. Eilen jos olisitte nähneet mut niin olisitte nähneet Sukulaissielun jolla oli musta pilvi pään päällä ja ruoska sivalsi selkää. Tänään alkaa helpottaa. Viime yönä nukuin, mutta aamuyöstä heräsin ja kelailin taas juttuja (mikä on aivan turhaa) mutta nukahdin vielä hetkeksi ja heräsin kun roskiskuskit tulivat paukutteleen ikkunan alle.

Päätä särki töissä, lääkekaapista hain buranan joka kyllä auttoi. Loppupäivästä alkoi silmä lupsuun, mutta taistelin sitkeästi ja sain kuin sainkin tämän päivän iltaan.

Äidin kanssa juteltiin mun mokasta. Tuntee tyttärensä... arvasi, että näkymätön ruoska on sivallellut. Sanoi samoja asioita kuin tekin.

Tänään lössöilen. Ei salia; Kunhan olen vain. Tiskit sain tiskattua (puurokattila on liossa) ja lasipurkit on viety keräykseen, kun ensin olin ollut potslojossa sohvalla jonkun tovin. Että voi olla ihminen väsynyt. Ulkoilu tekee aina hyvää joten tuo minun työmatkapyöräily tekee aina hyvää. Saan nollattua päivää vaikka välillä sekin on vaikeaa.

Ikkunalla palaa lamppu; Ikeasta ostettu ja tuo mulle ihanaa hämärän hyssyä tänne.

Talviunille tekisi niin kovin mieli... nukkua tämän pimeän yli ja herätä vasta keväällä, mutta taistellaan... kyllä se tästä.

Hämärän hyssyä sinnekin.