Eilen työpäivä oli hyvä. Askareita riitti, kunnes eräs tirehtööri tuli huutamaan yhdestä paperista. Kysyi ensin, että missä se on. Sanoin, että sitä ei ole tullut. Huusi "Nämä asiat tulee hoitaa loppuun!" Sanoin, että olen täysin unohtanut asian. Tuli paha mieli. Aivan kun tahallani olisin jättänyt asian hoitamatta. Syynä oli puhdas unohtaminen. Iltapäivää siis varjostivat synkät pilvet ja olo oli surkea. Asia oli pieni ja sen sai korjatuksi puhelinsoitolla ja pyytämällä kopion, mutta siitä tehtiin härkänen.

Minulla on tullut välillä mieleen, että Sirkuksessa yritetään savustaa minua ulos. Se näkyy käyttäytymisenä ja kohteluna... Yrityksiä ja pääsyä ulos olen etsinyt, mutta vielä ei yritykset ole tuottaneet tulosta. Toivon, että tämä kevät on muutoksen aikaa.

Onneksi illaksi oli tiedossa mukavia hetkiä ystävän kanssa. Hänellä on aivan ihanat lapset. 5 kk tyttövauva joka väläytteli uskomattomia hymyjä ja sai nauramaan ja 2,5 vuotias poika joka oli puhekone ja ihana höpöttäjä... hänenkin jutut saivat nauramaan. Ilta meni nopsaan ja unohdin koko huonon iltapäivän. Hyvä niin.

Tänään vapaapäivä ja ei suunnitelmia joten jospas sitä lähtisi käymään vaikka keskustassa ja sitten ulkoilua auringonpaisteessa. Illalla voisi käydä vielä kuntosalilla ja saunassa.

Lauantaita lukijat.