Kuten tuolla edellisen kirjoituksen kommenttilaatikossa meuhkasin Asenteella mentiin tänään aikas pitkälle. Aamusta alkaen päätin, että tänään hymyillään ja säilytetään maltti... taisi onnistua, koska Sirkus oli ihmeellisen rauhallinen. Onko se tyyntä myrskyn edellä, kuka tietää, mutta sain itse keskittyä trapetsiprinsessana oloon ja sainkin omat hommat tehtyä hyvin. Huomenna onkin sitten uudet kujeet sirkuksessa. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja pelletkin ovat paikalla osallistumassa. Nimittäin siitä ratkeaa meidän joululoma... kuinka kaikki on paikallaan. Minä alan olla loman tarpeessa ja tuntuu, että kaikki muutkin ovat. Pellet kyllä välillä vetää 6-0 sirkuksessa ja kukaan ei tunnu välittävän, mutta se ei olekaan trapetsiprinsessan hommia.

Äiti soitteli aamusta ja oli hieman huolissaan kuinka trapetsiprinsessa pääsee jouluksi kotiin. Koska Sirkuksessa harrastetaan rakettitiedettä ja suurimaksi osaksi sinun pitäisi olla ajatustenlukija ollaksesi selvillä kaikista esityksen koukeroista, ennustaminen on hieman hankalaa. Sanoin äidille, että minä tuun kotiin vaikka se tietäis, että minä seison junan käytävässä kimpsujeni kanssa. Äiti kun oli kuullut uutisista, että junissa ja busseissa on ruuhkaa. Sanoinkin, että huomenna tiedetään jo paljon.

Joulua ajatellen pesenkin nyt pyykkiä urakalla ja pakkaamisenkin taidan aloittaa hyvissä ajoin. Hyvähän se on olla valmiina.

Eilen meinasi trapetsiprinsessalla mennä herne patjan alle. Sauna olikin salilla pois päältä. Ittipäisenä oinaana en tietenkään voinut uskoa, että kiuas on pois päältä. Epäilin omaa sihtiä löylyn heitossa. Ei suhissut kiuas vaikka piti olla klo 22 saakka päällä. No kokeillaan tänään kuinka prinsessan käy. Peukut pystyyn siis siellä.

Eilen vedin kunnon rääkin salilla. Välillä taisin vedellä jo hämärän rajamailla, mutta hyvää fyysinen rääkki tekee. Endorfiinit lähtee liikenteeseen. Tänään sama rulianssi.