Pepe on täynnä talvivaatteita, -kenkiä ja tavaroita mitä en välttämättä tarvitse nyt. Vuokraisäntä soitti ja sanoi, että aloittaa näytöt heti ensi viikolla... en kyllä yhtään pidä siitä, että vieraita ihmisiä tulee pällistelemään tänne kun minä en ole täällä, mutta mitään ei voi. Noh kohta tämä on ohi.

Olo on edelleenkin kevyt. Pieni haikeus on siitä, että olen kasvattanut juuret ja nyt ne pitää kiskaista irti. Muutto ja melko kauas, mutta tukiverkko (sukulaisia ja ystäviä) on onneksi lähellä joka tekee muutosta helpomman. Tiedän, että pääsen tähän kaupunkiin takaisin. Pääsen kävelemään tutut polut tarvittaessa joten suurin on ilo ja helpotus.

Kiitos teille kaikille! Moni teistä on puhaltanut siipien alle ilmaa, kun oma usko ja luottamus itseeni on ollut kadoksissa.