Tässä käydessä kaupoissa joissa on myös lankoja myynnissä, olen käynyt myös hypistelemässä kallista virkkauslankaa. Nimittäin kovasti tekisi mieli opetella virkkaamaan. Koulussa opin vain ketjusilmukat tekemään ja nekin sormin koukkusin ja askartelin sen vyön joka silloin tehtiin. Olen yrittänyt villalangalla opetella virkkausta, mutta eihän siitä mitään tule. Koukku puikahtaa langan säikeiden väliin ja langasta tulee ruma. En myöskään ole hokannut miten virkkauksessa reunat tehdään siististi. Nimittäin minun käännöksissä näkee heti, että mutka on tehty! Tarjuskan hienoja huiveja olen hänen blogissaan ihastellut. Mutta kai se on niin, että suutari pysyköön lestissään ja minä siis kudon en virkkaa... tai sitten pitää hommata jostain kärsivällisyyttä ja hyvät hermot, kun villalangan kanssa hypistelen. Onhan se tuhlausta ostaa itselleen kallista virkkauslankaa harjoitteluun.

Vielä tuosta virkkauksesta ja käsitöistä. Minua ei nimittäin käsityöt kiinnostaneet ala-asteella lainkaan joten meninkin puukäsitöihin ja siellä oli paljon hauskempaa kun teimme kaikkea mahdollista puusta ja yläasteella jopa metallista. Nyt käsityöt jo kiinnostavat. Ompelukoneella onnistuu jopa ompelu. Kutominenkin sujuu ihan hyvin ja olenkin iloinen, että se villasukan kantapää on tullut opeteltua. Äiti on ollut kärsivällinen ja hyvä opettaja.