Huomenta,

Itkut itketty, nenä niistetty, jeesusteippiä kieputettu ja jotenkin on nukuttukin. Sisäinen kello on vielä kesäajassa. Olisin vielä voinut olla unten mailla, mutta heräsin jo.

Ulkona tuntuu olevan rauhallista; ei kuulosta siltä, että siellä sataisi. Taidan uskaltaa pyöräillä töihin. Yksi iso alamäki täytyy muistaa ottaa rauhallisesti ja tietenkin se kurvi jossa olen kaatunut pari kertaa. Kompurastakin tulisi hyvä hevonen, jos se pysyisi pystyssä.

Säätutka näyttää, että lunta olisi tulossa. Kotikotona lauantaiaamuna hämmästys oli suuri; Yön aikana oli tullut lunta. Lauantaina lähdimme koko konkkaronkka reissuun. Äiti kävi messuilla, isä toimi kuskina ja minä olin seuraneitinä. Ostin parit uudet kengät. Perjantainahan manasin, kun jalat olivat märät. Nyt pitäisi olla sellaiset kengät, että vesi pysyy ulkopuolella; ei tosin kumisaappaat. Urheilukaupassa mainostivat vaelluskenkiä, jotka hylkivät vettä ja toimivat ääriolosuhteissa. No testataan. Talvikenkämuoti on nyt jotenkin outo. Omia ei löydy valkoimasta.

Mökillä roudattiin soutuvene kuivalle maalle ja kipattiin nurin. Vene luisti hyvin lumen päällä. Takkaakin lämmitettiin. Sieltä tuli mukavat pehmoiset lämmöt. Minä sain kunnian toimia sytyttäjänä. Perhana eihän se syttynyt. Isä sen sitten sai syttymään. Kuittia tuli meikäläiselle (hymiö).

Jaaha... Gustav odottaa. Pari kuppia kuumaa kahvia koneeseen niin eiköhän se siitä taas lähde hötskittään tämäkin päivä.